Tulta ja jäätä

Olen kuuma kuin kivi

joka nuotion pohjalla kerää lämpöä itseensä

Polttava katseeni sulattaa jäätiköt 

ja kiehauttaa veden höyryksi

Olet kylmä kuin rauta

joka jäässä on ollut jo useita tuhansia vuosia

Jäätävä kosketuksesi pysäyttää elämän

ja saa liekit kylmänä palamaan

Kun kohtaamme

Maailma räjähtää

Kun kohtaamme

Kaikki muu häviää

Polttavaa jäätä

ja

jäätävää tulta

Me yhdessä luodaan

Minä sulatan sinut

Sinä jäädytät minut

Tuhoamme toisemme

Unettomuus

Yö toisensa jälkeen
Valvon
Vain harva meistä nukkuu
Nauran kun jaksan
Rauha
Hulluksihan tässä tulee
Ekokatastrofi uhkaa meitä
Näen näkyjä
Jazz soi taustalla
Koskemattomuus
Pelko
Helpotus
Yö toisensa jälkeen
Uni ei tule

Hiljaisuuden hetki

Renkaat pyörivät liian kovaa vauhtia eteenpäin
Metsä hiljenee kuullessaan kolahduksen

Renkaat jättävät mustat jäljet asfalttiin
Parvi lintuja lähtee lentoon
Siili käpertyy palloksi
On täysi hiljaisuus

Auringon valo tanssahtelee maahan lentävissä sirpaleissa
Hiljaisuuden rikkoo korvia vihlova ulina

Renkaat korjataan talteen
Sirpaleet lakaistaan pois

Linnut tulevat takaisin
Siili kävelee syvemmälle metsään

Pilvet siirtyvät auringon eteen

Valkoiset lakanat

Valkoiset lakanat riippuvat narulla
ne ovat veren tahrimat

Vain niiden ripustaja tietää totuuden

Silmistä heijastuu surun tärvelemä lapsen mieli
joka ei ole päässyt vapaaksi

Lakanat on pesty jo kahteen kertaan
mutta tahrat ovat jäädäkseen

Viimeinen kyynel valahtaa poskelle
ja tipahtaa sängylle
tehden märän kohdan lakanaan

Tuuli heiluttaa veren tahrimia lakanoita
pyyhkäisten veren hajun menemään

Silmät kohdistuvat peiliin
katsoakseen kiiltävää metallista esinettä

Valkoiset lakanat riippuvat narulla
ne ovat veren tahrimat

Vain niiden ripustaja tietää totuuden